Miksei?

Hyvää perjantaita!

Lokakuussa kerroin kuvaussessioista, joissa porukka HEO:n elokuva- ja TV-ilmaisun linjan opiskelijoita teki pienen dokumentin nuoresta yrittäjyydestä. Dokkari julkistettiin jo yli kaksi kuukautta sitten, mutta sain vasta nyt mahdollisuuden laittaa sen näkyville. Vaikka kuvauksista on näennäisesti lyhyt aika, on moni asia P-pas'ssa ehtinyt muuttua. Jos minua nyt pyydettäisiin puhumaan samoista asioista, vastaisin varmaankin eri lailla. Lokakuussa P-pas oli vasta aivan tiensä alussa, mutta nyt punainen lanka on alkanut loistaa entistä kirkkaammin ja tiedän, mitä tuleman pitää. Kehitystä ja edistystä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan huimasti. Fakta kuitenkin on, että jokainen aloittaa jostain. Tässä siis minun ja P-pas'n tarinan alku:

Kiitos Marika, Mirei, Marleena, Tytti ja Oona!
PS. Puolustan ryönäistä ulkonäköäni sillä, että syksy oli elämäni hektisintä ja ulkonäköpaineettominta aikaa. Nyttemmin olen parantanut tapani (paitsi pakkassäältä suojautuessa). Ajoittain.

Kuvausta kerrakseen

Hyvää keskiviikkoa ja äkkiväsymys-iltaa!

Tämän viikon suurin saavutukseni tulee varmastikin olemaan uusien tuotekuvien ottaminen ja niiden lisääminen webstoreen. Kiusasin Heidiä mallintöillä tänään lähes kolme tuntia, mutta operaatio oli sen arvoinen. Rakensin koululleni pienen studion kera studiovalojen ja diakangastaustojen, joiden ansiosta pääsin leikkimään valolla ja varjolla. Väitän, että tämän kuvauskerran tulokset ovat astetta laadukkaampia kuin ensimmäisen, joka tapahtui lähes valottomassa viinikellarissa. Eipä siitä järjen riemujuoksusta sen enempää. En tosin kerro muustakaan suuremmin, sillä pieneen puuhapeteen iski yhtäkkinen halu sulkea tietokone ja kömpiä petiin. Tässä kuitenkin käsittelemätöntä kuvakavalkadia  kulissien takaa, salamavalon loisteesta.

Kuvatuksi päätyi jokainen printti ja uniikkivaate ensimmäisistä tekeleistä lähtien. Tarkkasilmäiset bongaavat joukosta vaatteita, jotka ovat vasta matkalla webstoreen. Tavoitteenani on saada loput kuvat huomenna siirrettyä. 18 takana, noin 80 edessä!

Näin pimeältä näytti maailma ja koulurakennus, kun vihdoin lähdimme valojen kuumentamasta luokkahuoneesta. Kolmannen kerroksen kauhujen varjot:

Vilkaiskaapa huviksenne jo webstoreen joutanutta DEPARTMENT SERIES -graffitiprinttimallistoa!

Herkkupaloja kalansyöjille

Aloitan maanantaimerkinnän kuin suosittukin bloggari ikään: Anteeksi, kun kirjoitustahti on hidastunut! En ole varsinaisesti ollut kiireinen, mutta olen omistautunut lepäämiselle ja muulle tekemiselle kuin pakonomaiselle bloggaamiselle. Olen muun muassa askarrellut koruja, suunnitellut kotisivuja ja verkkokaupan uudistamista, päivittänyt liiketoimintasuunnitelmaani ja tajunnut, että lukio loppuu muutaman päivän päästä.

©Maria

Olen myös miettinyt, mistä kaikesta tänne P-pas-blogiin tulisi kirjoittaa, sillä P-pas news -nimensä mukaan tämä on P-pas'n kuulumisblogi. Henkilökohtaiset aiheet ja yksityiselämän raottaminen ovat tietenkin mielenkiintoista luettavaa - olettaen, että minulla olisi elämää - mutta olen päättänyt, että tämä blogi käsittelee pelkästään P-pas'ta elämänasennemerkkinä ja elämänprojektinani. Aihepiiriin mahtuvat myös P-pas'n parissa toimivat taiturit valokuvaajista artesaaneihin ja taiteilijoista muusikoihin, tulevaisuudensuunnitelmani P-pas'n varalle sekä yrittäjyyspohdinnat. Blogin sisältö ei tämän rajauksen myötä tule muuttumaan paljon ollenkaan, sillä elämästäni suurin osa on tätä itseään. Poikaystäväkuulumisia (hah hah..) tai viikonloppurientoja en vain tule täällä jakamaan.

Yllä pari maistiaispalaa tulevasta Get Printed -mallistosta. Mahtavat kala-printit ovat Marian kynästä, ja nämä luonnostelut piirretyille teepaidoille antavat vain osviittaa siitä, miten siistejä vaatteita on oikeasti luvassa. Ylempänä komeileva krotti eli lamppukala tulee tummalle pohjalle, sekä mustalle bambu- että tummanruskealle kampapuuvillapaidalle, molempia miesten ja naisten malleissa. Olen ajatellut printin esiintyvän myös mustissa naisten topeissa. Kala painetaan vaaleanharmaalla, ja itse hehkulamppu tulee olemaan jokin päheä, PIMEÄSSÄ HOHTAVA väri! Enää täytyy päättää, mikä olisi makein väri lamppuun. Keltainen on toki hyvä, mutta olisiko vielä jotain päheämpää? Pinkki, turkoosi, neonvihreä..?

Alempi, itämaistyylinen (huomaa ihanat Itämaan tietäjä -viikset!), viuhkaeväinen karppi tulee myös tummille paidoille, mutta myös valkoisille bambu-teepaidoille. Printtiä voi painaa oikeastaan rajattomissa väreissä, sillä tämä kuva painetaan käsin. Alustavasti on kuitenkin ajateltu syvän oranssia tummille paidoille ja mustaa valkoiselle. Merenturkoosikin viehättäisi. Ennen pitkää printtiä voi myös tilata haluamassaan värissä ja paitamallissa, mutta ensin isketään valmiilla tuotoksilla. Olen tästä kuvaparista todella innoissani, sillä ne ovat mahtavan selkeitä mutta silti kumpikin todella iskeviä. Krotti on karumpi, mutta näyttävä, karppi taas on sievempi mutta silti huomiotaherättävä.

Lisää printtejä ilmestyy tämän viikon aikana, kun paljastan Mikon aikaansaannokset. Odotan tämän malliston valmistumista ja myyntiin laittamista kuin kuuta nousevaa, sillä se ei vain voi jättää kylmäksi. Tavoitteena on, että viimeistään helmikuun puolessavälissä saamme riemuita Get Printed vol. 2 saapumista keskuuteemme.

Mitä tykkäätte Marian lemmikeistä? Kertokaa mielipiteenne!

Hyvää viikonalkua!

- Essi

Kunniaa tekijöille, osa Department Series

Olen jo useampaan otteeseen hypettänyt tulevaa graffitivaikutteista paitamallistoa, joka löytää tiensä webstoreen heti ensi viikolla! Samoin tulossa on Tuulin Yeah, I should Quit -mallisto ja muuta yllätyskivaa. Samaan syssyyn webstoren ulkoasu tulee muuttumaan, mikä tarkoittaa monia myöhään venyviä iltoja vain ja ainoastaan kuvankäsittelyohjelmien ja P-pas-sivustojen parissa. Eipä tuossa ole mitään uutta nykyiseen verrattuna. Lopputuloksesta vain toivon mukaan tulee paljon tämänhetkistä siistimpi (nyt webstoressa on sikin sokin erityylisiä kuvia ja hölmöjä rajauksia) ja miellyttävämpi. Kotisivujenkaan valmistumista en malta odottaa. Mikko on laatinut mahtavan sivupohjan, jota työstämme nyt pienellä porukalla. Ensi viikolla senkin on tarkoitus päästä tositoimiin. Kehityksen tuulet puhaltavat ihanasti!

Tässä kuitenkin avausta Department series -uniikkipaitamallistoon, joka koostuu 20 kappaleesta miesten ja naisten paitoja. Koot ovat harvassa, sillä mallisto on toteutettu varastossa vuoroaan odottelevien ylijäämätekstiilien ehdoilla. Tulevaisuudessa pyrin siihen, että vaikka paita olisi kuinka uniikki, se on uniikki kaikissa koissa. Tässä taustoja Mikosta ja Herkosta (lue aikaisempi merkintä aiheesta täältä!) ja heidän yhteistyöstään:

Taiteilijanimi: Department
Henkinen ikä: 1
Koti: Taidekasarmi/Hämeenlinna
Kolme inspiraation lähdettä: Katutaide, musiikki, kaverit
Meistä tulee isona: Jotain hienoa...

Department-series on katutaide/graffiti henkinen t-paita mallisto, jonka printit syntyvät alusta loppuun käsityönä, ne ovat kaikki uniikkeja ja syntyvät vapaassa ilmapiirissä ilman luonnoksia, suunnitelmia ja sääntöjä. Departmentissa häärää Herkko Yli-Paappala ja Mikko Myöhänen. Alajaostohin kuuluu mm. Department of t-shirts, Department of spraypainting ja Department of graphics.

Sneak peeks:

 

Ihanaa viikonloppua kaikille tasapuolisesti!
- Essi

HERRAMUNJEE!

Jo on ollut päivä!

Heräsin aamulla hävyttömän aikaisin (eli puoli kahdeksalta, mikä on kaltaiselleni uneliaalle opiskelijanretkulle jotain käsittämätöntä) suunnatakseni hammaslääkäriin kuulemaan pitkään odotettu tuomio suuvärkkini kohtalosta. Olen kärsinyt lähes kymmenen vuotta erilaisista ongelmista koskien milloin leukoja, milloin hampaita, milloin kitalakea, you name it. Lukuisien hoitojen, kiinteiden hammaskojeiden (a.k.a telaketjut), yörautojen, nolojen suukapuloiden ynnämuiden jälkeen tilanne näytti hetken hyvältä ja hampaani olivat suorat kuin insinöörin 90 asteen kulma - mainittakoon, että hampaani siis eivät olleet 90 asteen kulmassa - kunnes kävi köpelösti ja syystä tai toisesta kaikki meni pieleen. Olen jälleen hammasvammainen, minkä lisäksi kieleni ahdistuu fyysisesti pienessä, verbaalisesti ylikasvaneessa suussani, leukojen ongelmista puhumattakaan.

Diagnoosini on seuraava:

viisaudenhampaiden repiminen, kiinteät raudat ylä- ja alahampaisiin pariksi vuodeksi ja ellei tämä korjaa kaikkia ongelmiani, yläleukani operoidaan. Siis leikataan. Kuin missäkin Greyn anatomiassa. Lisäksi saan luvan painua puheterapeutin vastaanotolle, koska olen elämässä epäonnistunut nössö. Ja koska olisi korkea aika oppia käyttämään kieltään oikein. Siperia opettaa, sanotaan, mutta lienee parempiakin oppimismetodeja. Tilanteessa on monta ironista (heh heh, iron kuten rauta) tekijää, joihin palaan varmasti sitten, kun suuni kilisee metallia. Aion pitää huolen siitä, etten pääse helpolla tulevasta Ugly Betty -syndroomastani.

 ENNEN:

JÄLKEEN:

 KOHTALONI:

 

 

En ole kauaa jaksanut hammashuoliani murehtia, sillä elämässä on kiinnostavampiakin asioita. Juhlistin äitini syntymäpäivää, jonka jälkeen tapasin Department Series -paitamallistoa valmistelevaa Mikkoa ja Herkkoa. Istuimme päälle tunnin puhumassa vaatebisneksestä, taiteesta, itsensä toteuttamisesta ja erilaisista kulttuuriprojekteista - kuinka moni tyttö pääsee harrastamaan tällaista kahden heteromiehen kanssa? - minkä ansiosta mulla on nyt todella voimaantunut olo. On hassua, miten palaset tuntuvat loksahtelevan niin luonnollisesti paikoilleen ajatusteni sekamelskassa: juuri eilen maalailin utopistisia haaveita erilaisista projekteista, joilla saada suomalaisia nuoria liikkeelle ja nauttimaan kaikesta mahtavasta ympärillään, ja yhtäkkiä löydänkin itseni pienestä mutta sitäkin intensiivisemmästä ideariihestä. Vielä mikään pohdinnoista ei ole ajankohtainen, mutta mieleen varmasti jää kytemään kunnianhimoinen ajatus jos toinenkin. Saimme poikien kanssa myös juteltua aikuisten oikeaakin asiaa, nimittäin Get Printed vol. 2 -malliston teknistä puolta. P-pas'n toinen Get Printed -paitamallisto on viittä vaille valmis painettavaksi, mutta tällä kertaa toimin hieman eri tavalla kuin ensimmäisen suhteen. Avaan kokonaisuutta ihka omassa merkinnässään hieman lähempänä.

 Toinen mahtava juttu tässä illassa on vilkaisu P-pas'n käyttämän tekstiilientuottajan, brittiläisen Continental Clothingin, kotisivuille. Eksyin toljottamaan silmät suurina uutta vuoden 2010 vaatemallistoa, joka on täynnä upeita leikkauksia ja mahtavia perusvaatteita. Continental Clothing on siis vaatevalmistaja, joka tuottaa ns. blanco-vaatteita merkkien ja jälleenmyyjien käyttöön. Ajattelin aluksi, että paitamallivalikoima on melko suppea, mutta firma on muuten luotettava ja arvostettu - sekä ekologinen, mikä on valtava plussa. Uudet tuotekuvat ovat kuitenkin saaneet minut kääntämään kelkkani: Continental on kaikkea muuta kuin suppea. P-pas'n suureksi suruksi paitoja ei voi tilata toistaiseksi kuin valtavia eriä, mutta otan selvää, josko niitä saisi haalittua pienempiä määriä käyttöön. Mitä kaikkea mahtavaa näihin voisikaan painaa! Mikäs tailaamisen riemu olisi, kun saisi näin monipuolisia vaatteita käyttöönsä! Olen ehtinyt laatia monta  tuunausideaa tämänhetkisille paitamalleille, mutta jos vain saan hyppysiini tuoreimpia yksilöitä, ylimääräinen venkslaaminen ompelukoneen ja saumurin kanssa jää iloisesti unholaan. Alla muutamia lempimallejani tämän vuoden Trends2010-mallistosta.

 

©Continental Clothing

Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä ja valtavaa tekstitulvaa. Kaikkea sitä pari lasillista viiniä saakaan naisessa aikaan.

- Essi

WICKED TUESDAYS!

Haudi hau!

Facebookissa olen jo vihjaillutkin, että tästä eteenpäin joka tiistai tulee olemaan alennuspäivä. Kirjoitin aiheesta pari päivää sitten näin: Uusi vuosi tuo mukanaan läjän uusia kujeita, joista yksi on WICKED TUESDAYS - alennustiistait! JOKA TIISTAI webstoressa on jokin tuote tai tuoteryhmä 25-50% ALENNUKSESSA. Infoan jokaisesta yllätysaletuotteesta Facebookin kautta. Kannattaa iskeä äkkiä kiinni, sillä näitä minierien tuotteita tuskin löytää muualta ja alennukset kestävät vain tiistait!

Koska kaikki eivät ole Pourquoi Pas'n  FB-kavereita (miksi näin? korjaa tilanne!), julkaisen tiistaiale-tuotteet myös blogissa. Ensimmäinen Wicked Tuesday -tuote on kevyt, valkoinen pitkähihainen dreadlock-T-paita hintaan 25€! Alkuperäinen hinta on 35€, joten alennus on lähes 30%! Kokonaisuudessaan printti näyttää tältä:

Paitaa on vain koossa M, joka on melko kinakka, joten koon 32-36 tytöille tämä on hyvä tilaisuus kahmaista paita parempiin suihin! Dreadlockeja on ainoastaan muutama kappale, joten nopeat syövät hitaat. Hoppelis hop ja ostoksille! Pakko vielä mainita, että Mikko on päivittänyt printtiä uuteen uskoon, ja ensi printtimallistossa   joka ilmestyy webstoreen kuukauden sisällä - on luvassa uusi rastatyttöerä kera miesten bambupaitojen ja kenties muidenkin paitamallien. Olen aivan pähkinöinä tästä uudistetusta versiosta, ah!

Working on it

Vastuullista viikonloppupuhetta.

Valittelin tässä aikaisemmin, että priorisoin elämääni väärin. Vaikka tiedostan asian, en kuitenkaan tee sille mitään. Herään aamuisin - tai iltapäivisin - ensimmäisinä ajatuksinani kouluun liittyvät paineet. Ei sillä, että olisin suorituskeskeinen täydellisyydentavoittelija kuten ennen, vaan siksi, että lukiosta pääsemiseni on tällä hetkellä kevyenlaisesti vaakalaudalla. Syyt ovat tyhmiä ja helposti korjattavissa, mutta jokin ruuvi on päässyt vääntymään sellaiseen asentoon pääkopassani, että alistun flegmaattisuudelleni. Huolestuneelle flegmaattisuudelle. Huolestuneisuus ja flegmaattisuus eivät todellakaan kulje käsi kädessä, mutta olen onnistunut yhdistämään ne. On aivan totta, että kaaoksessa on hankala saada mitään aikaiseksi. Siksipä siistin kaaostani hieman. Jotta saisin kevennettyä henkistä taakkaani, aion omistaa sunnuntaistani muutaman tunnin aktiiviselle rästitöiden tekemiselle. Jollekin tämä voi kuulostaa arkiselta asialta, mutta minun tapauksessani tällainen panostaminen on suuri askel kohti lukion päättötodistuksen ja mielenrauhan saamista.

Mihin sitten olen käyttänyt vapaat hetkeni?

Olen suunnitellut uusia kotisivuja, tosin heikoin tuloksin. Kuten olen pariin otteeseen maininnut, minä en  ole P-pas'n graafinen voima. Onneksi en ole ainoa, joka tätä asiaa työstää. Tässä kuitenkin osviittaa siitä, missä mennään:

alkuperäinen luonnokseni (huom. LUONNOS!), joka on myös ensimmäinen kuvankäsittelyohjelmalla tekemäni ei-valokuvamuokkaus ikinä. Perusilme on ehkä turhankin synkkä ja maanläheinen, mikä ei aivan ole P-pas'n juttu. Suosin enemmän graafisia linjoja, mutten kuitenkaan halua sivustoista modernin minimalistisia, mustavalkoisia, geometrisia taidepläjäyksiä.

Toinen luonnokseni alkaakin olla jo jostain kotoisin, mutta kertoo tuskin puoliakaan siitä, miltä lopputulos tulee näyttämään. Värimaailmaa en ole lyönyt lukkoon, mutta kieltämättä tykkään oranssin ja sinisen yhdistelmästä. Mitä kotisivuille ikinä tapahtuukaan, samanlaisia muutoksia tapahtunee blogille ja webstorelle. Ainakin bannerit muuttuvat.

Sivustopohdinnan lisäksi olen tappanut aikaa tekemällä laskelmia samoista asioista uudelleen ja uudelleen, listaamalla ties mitä ja olemalla tehoton ajankäyttäjä. On turhauttavaa, kun haluaisi toteuttaa kaiken mahdollisen NYT, mutta siihen ei yksinkertaisesti ole resursseja. Työn alla P-pas'lle on noin viisi paitamallistoa ja uusia koruja, taidepuolella tapahtuu raikkaita muutoksia ja koko P-pas odottaa jännittyneenä uusia aikoja. Tielläni vain seisoo pari hidastetta, joista yksi on lukio, toinen on raha(ttomuus). Näitä asioita korjaillessa voisin myös tarttua useammin tuumasta toimeen ja toteuttaa kaiken sen, mikä toteutettavissa on. Ei tässä maailmassa mitään saa jos ei annakaan.

Kertokaa mielipiteenne P-pas'n tulevien sivujen osalta! Mikä toimisi, mikä ei toimi?

PS. Seuraa ihmeessä P-pas'n kommelluksia Twitterin välityksellä!

Kunniaa tekijöille, osa tiesmikä

P-pas'n vaaterintamalla ei ole tuntunut tapahtuvan hetkeen mitään, mutta ei paniikkia! Asiaan tulee tiukka muutos heti helmikuun alussa. Tammikuu on kaikenkirjavan (tai mustavalkoisen) kypsyttelyn aikaa ja inspiraatiohamstraamista. Myyntiin pääsyä odottaa mallisto jo toinenkin, ja mikä parasta: ne ovat kaikki erilaisia. Toistaisesti  chicein mallisto tulee Tuulilta, helsinkiläiseltä vaateompelijalta, joka loihti miesten XL-paidoista elegantteja, rohkeita, rokkaavia ja vähäeleisiä mutta silti paljonpuhuvia taideteoksia. Stay Tuned -kategoriaan tuleva Yeah, I should Quit -mallisto on pienen pieni, pääosin uniikkikappaleista koostuva, mutta sitäkin ihanampi. Tällaista lisää!

Nimi:Tuuli Koskinen
Ikä: 20
Koti: Helsinki Helsinki Helsinki!
Yhteystiedot: tuuli.kosk@gmail.com
Kolme inspiraation lähdettä: Musiikki, ihmiset ja erilaiset materiaalit
Minusta tulee isona: Toivottavasti aikuinen. Haaveammatteja on miljoona, kaikki liittyy kyllä vaatetusalaan hyvin vahvasti.

Yeah, I should Quit

Mallistossa hain rock-henkeä, sillä kyseinen musiikkityyli on todella lähellä minua ja pitkään olen halunnut kokeilla tehdä välillä jotain rohkeampaa ja mustempaa. Taustalla ei sinänsä ole mitään sen syvällisempää, mutta uskon että siitä voi jokainen hyvin löytää itselleen jotain näyttävää ja erikoista.

Allekirjoittanut etsi omaa rock-puoltaan valokuvauksen keinoin. Tällaisia vihjekuvia sain aikaiseksi Tuulin mallistosta:

 

NICE 'n' FIERCE!


Hyvää viikonloppua!
- Essi

Uusi banneri!

Marian kehotuksesta latasin koneelleni GIMP-kuvanmuokkausohjelman, ja sain Mikon gorilla -printtiä hyväksikäyttämällä aikaiseksi ylläkomeilevan tuotoksen. Ailahtelevuuteni tuntien banneri vaihtunee pian, mutta pakkohan tämä ensimmäinen oikea graafinen väkerrykseni oli saada näytille. Toivottavasti se miellyttää edes vähän enemmän kuin aikaisempi beessi tekstibanneri!

Gorilla on muuten siitä tuttu, että se esiintyy ROAR-paidassa. Sen voi tulla bongaamaan vielä monessa muussakin muodossa, sillä se on yksi tulevan Get Printed vol. 2 -malliston osa. Lähiaikoina onkin aiheellista alkaa paljastaa printtimallistosta hieman enemmän..

"Hirveän raskasta"

TO DO - Hyvä Essi, ihan oikeasti..


..osta kalenteri. kaikesta huolimatta - tai juuri kaiken vuoksi - todella tarvitset sitä

..lyö päivämääriä lukkoon. jos odotat noin kahdeksaa printtiä saapuvaksi, lienee parasta edes osata aavistaa, milloin saat ne käytettäväksi.

..tilaa läjä materiaaleja. tekstiileille, joita ei ole, on hankala painaa mitään.

..kirjoita 20 sivun liiketoimintasuunnitelma. sen siitä saa, kun osallistuu extemporé kaikenlaisiin liikeideakilpailuihin. tästä lisää kevään mittaan.

..soita pari puhelua.

..lähetä pari sähköpostia.

..varaa aika fysioterapeutille. pieni lääpintä puolen vuoden välein tuskin korjaa kroonisesti jumissa olevaa niskaa, varsinkin kun tilanne on mennyt siihen, etten saa ryhtiä suoristettua ilman solisluiden särkemistä. 

..TEE KOULUHOMMIA. kuten 20 pakollista matematiikan rästitehtävää. koita nyt hyvä nainen saada kaikki lukiokurssit suoritettua tämän jakson loppuun mennessä niin pääset jatkamaan täysillä kujeitasi!

Olisihan näitä liuta lisää, mutta mitä suotta itseään stressaamaan. Lähestyviä ylioppilaskirjoituksia en ajattele, sillä ajatteleminen ei ole ennenkään auttanut opiskelemaan. Kun aika on, tai muuten vaan, tartun kirjoihin ja pänttään niin maan perhanasti, ettei jälkikäteen tarvitse harmitella YO-todistusta, joka alkoi lupaavasti Laudatureilla ja päättyi Approbatureihin. Viimeaikaisten jaksotodistuksien yhtäkkisestä tasottomuudesta kyllä huomaa, milloin P-pas sai alkunsa. Jos jonkin neuvon voin kokemuksieni pohjalta toisille opettaa, sanon tämän: älä perusta yritystä abivuonnasi. Tästä elämänviisaudesta tokenemiseksi tarvitaan jotain loppukevennystä, jota tarjoavat Puerto de la Cruzissa testaamani Guessin korkokengät. Jokainen ansaitsee hetken supernaisellisuutta aina silloin tällöin.

 

Terkuin,
fyysisesti särkyinen mutta oikein onnellinen Essi

Ottaja antaja kanankakan kantaja

Hyvää uutta viikkoa!

Kävipä tietenkin niin, etten saanut lauantaina kirjoitettua suunnittelemaani ylistyspuhetta dubstepistä once-in-a-lifetime-kokeiluna. Juoksin keskikaupungille hätäostoksille, kaulin paljon taikinaa, soitin puheluita ja hikoilin uunin ja hellan välissä - kirjaimellisesti (keittiöni on mielenkiintoisen muotoinen). Ennen kuin arvasinkaan, koitti lähdön hetki kohti Playgroundia kädet täynnä tarjottimia ja kasseja.

Paikan päällä kävi sellainen kuhina, että kemuttaminen itsessään jäi muiden toteutettavaksi. Pourquoi pas lounge toimi turvalehtonani, jossa istuskelin paitojeni keskellä tuttujen ja tuntemattomien seurassa. Alkuperäinen ajatus oli soittaa koko illan ajan reggae&roots -musiikkia, mutta ylhäältä tulleen käskyn vuoksi reggae sai jäädä odottamaan seuraavaa loungea. Onneksi siitä saatiin nauttia sentään ensimmäisen tunnin ajan! Kaiken kaikkiaan illasta jäi käteen uusia mahtavia tuttavuuksia, paljon kokemusta niin tapahtumanjärjestämisestä kuin ryhmätyöskentelystä ja ilo siitä, että porukalla oli hauskaa. Tyytyväinen asiakas, oli kyseessä sitten vaateostaja tai bilevieras, on parasta mitä tiedän.

YO PARTY PEOPLE!

en näytä tarkoituksella keskisormea, olen vain tavoilleni uskollinen ja kanniskelen kädessäni ruokaa

Uusi viikko on alkanut aikaisempia tasapainoisemmin. Nyt, kun Suburban Basher -projekti (eli nämä Playground-bileet) ovat ohitse, saan keskitettyä kaiken huomioni P-pas'iin. Ja koulunkäyntiin, jota pitäisi jaksaa tiristää vielä vähän päälle kuukauden verran. Tammikuu tuleekin olemaan hallittua tasapainoilua näiden kahden välillä, mikä on jo suurta edistystä syksyyn verrattuna. Vaikka olen kulkenut yrittäjyyden juurakkoisia polkuja vasta neljän kuukauden ajan, alun hektisyys on alkanut väistyä ja mieleen on jäsentynyt se, mikä oikeasti on oleellista ja mihin panostaa. Nyt tärkeintä on saada perusasiat kuntoon, kuten kotisivujen ulkoasu ja tuotetarjonta. Tätä työstetään isommalla tekijäporukalla nyt muutaman viikon ajan. Tavoitteena on avata helmikuussa uusi, tyylikkäämpi aukeama, joka ainakin tulevien vaatteiden puolesta on jo selviö. Uusia printtejä on aimo liuta odottamassa painamistaan, ja jo nyt pari mallistoa odottaa levottomana pääsyään webstoreen.

Yksi syy siihen, että olisi kannattanut pamahtaa Pleikkarille lauantaina: ylläriale! Kaikki paitasamplet olivat 25€, mukaan lukien pari uutta tulokasta. Yllä komeilee maistiainen tulevasta Department Series -mallistosta, jota inspiroi graffititaide (ihmekös tuo, kun tekijöinä on kaksi graffititaiteilijaa!) ja kaikki mahtava. Olen aivan innoissani näistä vaatteista, ne ovat nimittäin jotain aivan upeaa. Tämä bambupaita on naisten mallia hieman kinakampaa kokoa M, 35€. Jos vallan ihastuit, voit tilata paidan blogista. Webstoreen tämä(kin) ilmestyy vasta tammi-helmikuun vaihteen tienoilla. Maistiaiskuvia tulevasta kivasta tupsahtelee blogiin aina silloin tällöin, joten pitäkääpä silmät auki tulevan varalta! Paljon uniikkikappaleita luvassa, joten tilaamisen suhteen ei kannata aikailla.

Koitan myös jäsentää ajatuksiani hieman, sillä lyhyen ajan sisällä olen tehnyt varsin suuria päätöksiä P-pas'n tulevaisuuden suhteen. Tämä meinaa sitä, että oma elämänikin tulee muuttumaan melko lailla. Yleensä huutelen ideoistani suuren ääneen, mutta blogiin kirjoittaminen on niin äärimmäisen julkista, etten viitsi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ehkä kuitenkin raotan haaveideni verhoa ja teen kevään suunnitelmistani reilusti avoimen projektin. Tämä on nimittäin jotain sellaista, joka olisi hienoa jakaa muiden kanssa jo etuajassa. Maistelen nyt kuitenkin vielä hetken.

Mystisin tunnelmin,

Essi

Kaikkea neatia!

Eilen koitti onnenpäivä! Postilaatikostani oli tippunut ilmoitus suuresta lähetyksestä, joka odotti noutajaansa postikonttorissa. Hetken uumoilun jälkeen arvasin, mistä oli kysymys. Vedin pikaisesti Kuomat jalkaan (sillä rakolla olevat kantapäät eivät salli muiden jalkineiden käyttöä) ja säntäsin noutamaan pieniä mussukoita uuteen väliaikaiskotiinsa - ennen pitkää ne asettuvat asumaan rakastaviin perheisiin, joissa niitä toivon mukaan ulkoilutetaan säännöllisin väliajoin.

En puhu pimeistä koiranpennuista tai vastaavasta. Kyseessä on joulun tienoina hehkuttamani HvD's Daffyd -niittikorumallisto, joka saa kunnian avata P-pas'n vuoden 2010. Viidestä erilaisesta korvakorusta ja kahdesta kaulakorusta koostuva mallisto on enemmän kuin täydellinen niittien ystävälle. Korut ovat yksinkertaisen tyylikkäät ja elegantit kaikessa päheydessään. Ihana Hilja yllätti minut lisäämällä lähetykseen yhden ylimääräisen pikkupaketin kera viestin:

 Mitä orangejuice-purnukasta lopulta paljastuikaan?

Ihanuus-korvakorut! 2x2-korvakorut ovat tekonahkaa edestä ja takaa. Hilja on ajatellut kaiken huolella ja korut ovat todellakin käyttöä kestävät. Nämä yksilöt maksavat 12€, muut korvakorut ovat 8-12€/pari.

Tältä 2x2 näyttävät onnellisen omistajansa yllä:

Ah. Jostain syystä aloin ikävöidä huulikoruani, jonka otin pois jo puolisentoista vuotta sitten. Pieni musta pallo tuossa alahuulen alla vain sopisi täydellisesti näiden yksilöiden kanssa..

Tässä pari blogimaistiaista muista HvD's Daffyd -koruista:

Kaikkia ihanuuksia voi ihastella webstoren puolelle painamalla tätä linkkiä!

Tarkkasilmäisempi huomaakin, että korujen esillepano on hieman erilainen kuin muilla tuotteilla. Alkuvuoden 2010 tavoite on, että siistin P-pas'n nettisivujen yleisilmettä. Webstoressa tämä tarkoittaa  ensisijaisesti ns. taustaan hukkuvia kuvia, jotta tuotteita olisi mahdollista tutkia ilman migreenikohtausta (joka siis aiheutuu siitä, että joka tuotekuvassa on erilainen tausta). Kotisivuilla muutos tulee näkymään täysin uudenlaisena ilmeenä, jonka kehittely on jo hyvällä tolalla. Olen innoissani muutoksesta, sillä sen myötä P-pas ottaa aimo harppauksen kohti eheää, aikuisten oikeaa vaatemerkkiä.

Ennen harppauksia sun muita on kuitenkin hieman kemutettava. Huomiset Suburban Basher -bileet ovat aivan nurkan takana, ja huominen tulee olemaan hyörinää aamusta iltaan. Tai oikeastaan tästä yöstä ensi yöhön. Pourquoi pas -loungeen on luvattu naposteltavaa, ja kun kerran sellaista lupaan, niin myös tapahtuu. Dubstepin ja reggaen lisäksi Playgroundilla on luvassa aikamoiset mättöbileet, joten kannattaa ilmestyä paikalle heti kymmenen jälkeen, kun ruokaa vielä on. Olisi hauska tavata P-pas -blogin lukijoita paikan päällä, joten nykäiskää hihasta ja moikatkaa, jos satun tielle. Lämpimästi tervetuloa huomenna osoitteeseen Iso Roobertinkatu 10! Jos vain touhottamiseltani kerkeän, kerron huomenna päivällä hieman tarkemmin siitä, mitä nämä kekkerit minulle merkitsevät ja miksi juuri dubstep-tapahtumat ovat sellaisia, joita jokaisen tulisi kokeilla edes kerran elämässään.

Viikonloppuriemua, lauantaita odotellessa!

- Essi