Ottaja antaja kanankakan kantaja

Hyvää uutta viikkoa!

Kävipä tietenkin niin, etten saanut lauantaina kirjoitettua suunnittelemaani ylistyspuhetta dubstepistä once-in-a-lifetime-kokeiluna. Juoksin keskikaupungille hätäostoksille, kaulin paljon taikinaa, soitin puheluita ja hikoilin uunin ja hellan välissä - kirjaimellisesti (keittiöni on mielenkiintoisen muotoinen). Ennen kuin arvasinkaan, koitti lähdön hetki kohti Playgroundia kädet täynnä tarjottimia ja kasseja.

Paikan päällä kävi sellainen kuhina, että kemuttaminen itsessään jäi muiden toteutettavaksi. Pourquoi pas lounge toimi turvalehtonani, jossa istuskelin paitojeni keskellä tuttujen ja tuntemattomien seurassa. Alkuperäinen ajatus oli soittaa koko illan ajan reggae&roots -musiikkia, mutta ylhäältä tulleen käskyn vuoksi reggae sai jäädä odottamaan seuraavaa loungea. Onneksi siitä saatiin nauttia sentään ensimmäisen tunnin ajan! Kaiken kaikkiaan illasta jäi käteen uusia mahtavia tuttavuuksia, paljon kokemusta niin tapahtumanjärjestämisestä kuin ryhmätyöskentelystä ja ilo siitä, että porukalla oli hauskaa. Tyytyväinen asiakas, oli kyseessä sitten vaateostaja tai bilevieras, on parasta mitä tiedän.

YO PARTY PEOPLE!

en näytä tarkoituksella keskisormea, olen vain tavoilleni uskollinen ja kanniskelen kädessäni ruokaa

Uusi viikko on alkanut aikaisempia tasapainoisemmin. Nyt, kun Suburban Basher -projekti (eli nämä Playground-bileet) ovat ohitse, saan keskitettyä kaiken huomioni P-pas'iin. Ja koulunkäyntiin, jota pitäisi jaksaa tiristää vielä vähän päälle kuukauden verran. Tammikuu tuleekin olemaan hallittua tasapainoilua näiden kahden välillä, mikä on jo suurta edistystä syksyyn verrattuna. Vaikka olen kulkenut yrittäjyyden juurakkoisia polkuja vasta neljän kuukauden ajan, alun hektisyys on alkanut väistyä ja mieleen on jäsentynyt se, mikä oikeasti on oleellista ja mihin panostaa. Nyt tärkeintä on saada perusasiat kuntoon, kuten kotisivujen ulkoasu ja tuotetarjonta. Tätä työstetään isommalla tekijäporukalla nyt muutaman viikon ajan. Tavoitteena on avata helmikuussa uusi, tyylikkäämpi aukeama, joka ainakin tulevien vaatteiden puolesta on jo selviö. Uusia printtejä on aimo liuta odottamassa painamistaan, ja jo nyt pari mallistoa odottaa levottomana pääsyään webstoreen.

Yksi syy siihen, että olisi kannattanut pamahtaa Pleikkarille lauantaina: ylläriale! Kaikki paitasamplet olivat 25€, mukaan lukien pari uutta tulokasta. Yllä komeilee maistiainen tulevasta Department Series -mallistosta, jota inspiroi graffititaide (ihmekös tuo, kun tekijöinä on kaksi graffititaiteilijaa!) ja kaikki mahtava. Olen aivan innoissani näistä vaatteista, ne ovat nimittäin jotain aivan upeaa. Tämä bambupaita on naisten mallia hieman kinakampaa kokoa M, 35€. Jos vallan ihastuit, voit tilata paidan blogista. Webstoreen tämä(kin) ilmestyy vasta tammi-helmikuun vaihteen tienoilla. Maistiaiskuvia tulevasta kivasta tupsahtelee blogiin aina silloin tällöin, joten pitäkääpä silmät auki tulevan varalta! Paljon uniikkikappaleita luvassa, joten tilaamisen suhteen ei kannata aikailla.

Koitan myös jäsentää ajatuksiani hieman, sillä lyhyen ajan sisällä olen tehnyt varsin suuria päätöksiä P-pas'n tulevaisuuden suhteen. Tämä meinaa sitä, että oma elämänikin tulee muuttumaan melko lailla. Yleensä huutelen ideoistani suuren ääneen, mutta blogiin kirjoittaminen on niin äärimmäisen julkista, etten viitsi nuolaista ennen kuin tipahtaa. Ehkä kuitenkin raotan haaveideni verhoa ja teen kevään suunnitelmistani reilusti avoimen projektin. Tämä on nimittäin jotain sellaista, joka olisi hienoa jakaa muiden kanssa jo etuajassa. Maistelen nyt kuitenkin vielä hetken.

Mystisin tunnelmin,

Essi