HERRAMUNJEE!

Jo on ollut päivä!

Heräsin aamulla hävyttömän aikaisin (eli puoli kahdeksalta, mikä on kaltaiselleni uneliaalle opiskelijanretkulle jotain käsittämätöntä) suunnatakseni hammaslääkäriin kuulemaan pitkään odotettu tuomio suuvärkkini kohtalosta. Olen kärsinyt lähes kymmenen vuotta erilaisista ongelmista koskien milloin leukoja, milloin hampaita, milloin kitalakea, you name it. Lukuisien hoitojen, kiinteiden hammaskojeiden (a.k.a telaketjut), yörautojen, nolojen suukapuloiden ynnämuiden jälkeen tilanne näytti hetken hyvältä ja hampaani olivat suorat kuin insinöörin 90 asteen kulma - mainittakoon, että hampaani siis eivät olleet 90 asteen kulmassa - kunnes kävi köpelösti ja syystä tai toisesta kaikki meni pieleen. Olen jälleen hammasvammainen, minkä lisäksi kieleni ahdistuu fyysisesti pienessä, verbaalisesti ylikasvaneessa suussani, leukojen ongelmista puhumattakaan.

Diagnoosini on seuraava:

viisaudenhampaiden repiminen, kiinteät raudat ylä- ja alahampaisiin pariksi vuodeksi ja ellei tämä korjaa kaikkia ongelmiani, yläleukani operoidaan. Siis leikataan. Kuin missäkin Greyn anatomiassa. Lisäksi saan luvan painua puheterapeutin vastaanotolle, koska olen elämässä epäonnistunut nössö. Ja koska olisi korkea aika oppia käyttämään kieltään oikein. Siperia opettaa, sanotaan, mutta lienee parempiakin oppimismetodeja. Tilanteessa on monta ironista (heh heh, iron kuten rauta) tekijää, joihin palaan varmasti sitten, kun suuni kilisee metallia. Aion pitää huolen siitä, etten pääse helpolla tulevasta Ugly Betty -syndroomastani.

 ENNEN:

JÄLKEEN:

 KOHTALONI:

 

 

En ole kauaa jaksanut hammashuoliani murehtia, sillä elämässä on kiinnostavampiakin asioita. Juhlistin äitini syntymäpäivää, jonka jälkeen tapasin Department Series -paitamallistoa valmistelevaa Mikkoa ja Herkkoa. Istuimme päälle tunnin puhumassa vaatebisneksestä, taiteesta, itsensä toteuttamisesta ja erilaisista kulttuuriprojekteista - kuinka moni tyttö pääsee harrastamaan tällaista kahden heteromiehen kanssa? - minkä ansiosta mulla on nyt todella voimaantunut olo. On hassua, miten palaset tuntuvat loksahtelevan niin luonnollisesti paikoilleen ajatusteni sekamelskassa: juuri eilen maalailin utopistisia haaveita erilaisista projekteista, joilla saada suomalaisia nuoria liikkeelle ja nauttimaan kaikesta mahtavasta ympärillään, ja yhtäkkiä löydänkin itseni pienestä mutta sitäkin intensiivisemmästä ideariihestä. Vielä mikään pohdinnoista ei ole ajankohtainen, mutta mieleen varmasti jää kytemään kunnianhimoinen ajatus jos toinenkin. Saimme poikien kanssa myös juteltua aikuisten oikeaakin asiaa, nimittäin Get Printed vol. 2 -malliston teknistä puolta. P-pas'n toinen Get Printed -paitamallisto on viittä vaille valmis painettavaksi, mutta tällä kertaa toimin hieman eri tavalla kuin ensimmäisen suhteen. Avaan kokonaisuutta ihka omassa merkinnässään hieman lähempänä.

 Toinen mahtava juttu tässä illassa on vilkaisu P-pas'n käyttämän tekstiilientuottajan, brittiläisen Continental Clothingin, kotisivuille. Eksyin toljottamaan silmät suurina uutta vuoden 2010 vaatemallistoa, joka on täynnä upeita leikkauksia ja mahtavia perusvaatteita. Continental Clothing on siis vaatevalmistaja, joka tuottaa ns. blanco-vaatteita merkkien ja jälleenmyyjien käyttöön. Ajattelin aluksi, että paitamallivalikoima on melko suppea, mutta firma on muuten luotettava ja arvostettu - sekä ekologinen, mikä on valtava plussa. Uudet tuotekuvat ovat kuitenkin saaneet minut kääntämään kelkkani: Continental on kaikkea muuta kuin suppea. P-pas'n suureksi suruksi paitoja ei voi tilata toistaiseksi kuin valtavia eriä, mutta otan selvää, josko niitä saisi haalittua pienempiä määriä käyttöön. Mitä kaikkea mahtavaa näihin voisikaan painaa! Mikäs tailaamisen riemu olisi, kun saisi näin monipuolisia vaatteita käyttöönsä! Olen ehtinyt laatia monta  tuunausideaa tämänhetkisille paitamalleille, mutta jos vain saan hyppysiini tuoreimpia yksilöitä, ylimääräinen venkslaaminen ompelukoneen ja saumurin kanssa jää iloisesti unholaan. Alla muutamia lempimallejani tämän vuoden Trends2010-mallistosta.

 

©Continental Clothing

Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä ja valtavaa tekstitulvaa. Kaikkea sitä pari lasillista viiniä saakaan naisessa aikaan.

- Essi