P-pas ei ole paljon muuta kuullut kuin joulunkellojen kajahduksia (ts. heiveröistä kilinää), sillä olen ahertanut pää punaisena Jingle Bell Rock -pikkujoulukorumallistoa. Homma on vienyt totaalisesti mukanaan - luulin aluksi suunnittelevani muutaman kaula- ja korvakorun, mutta kasassa onkin jo yli neljäkymmentä korvakoruparia ja parikymmentä kaulankoristusta. Rannerenkaitakin löytyy muutama. On yksittäisiä kelloja, kulkuskasoja, kalevalatyylistä käätyä ja simppelimpää versiota.
Kun korvissani lopulta alkoi tinnittää kaiken helinän lopputuloksena, päätin jakaa osan tuskastani teillekin. Sormet mustelmilla ja rystyset valkoisina metallia väännellessäni tajusin, miten vähän koruista olenkaan tajunnut.
Pidetään itsestäänselvyytenä, että hyvännäköisiä hilavitkuttimia saa halvalla ja että niitä piisaa. Koruthan vain.. ovat, tulevat jostain ja tekevät ihmisestä maailman kauneimman.
Karu totuus on, että korut eivät vain putkahda tähän todellisuuteen, kaupan hyllylle ja lippaaseen kuin taikomalla. Ne suunnittelee joku, tekee joku - harmillisen usein jopa alle kouluikäinen lapsi kehitysmaassa - ja lopulta ottaa myyntiin joku. Jos viedään ajatus pidemmälle, korumateriaalitkin suunnittelee joku, sekoittaa joku ja muotoilee joku. Sen lisäksi tapahtuu paljon muutakin, mutta keskitytään olennaiseen:
P-pas presents: kuinka korusta tulee koru?
KULKUSKÄÄDYN KEHITYSKAARI
On yksityiskohtia, joita ei tule ajatelleeksikaan. Ensin on
mitattava sopiva ketjun pituus. Sen lisäksi on lukko, joka
on lähes poikkeuksetta osa korua kuin korua. Se ei
norkoile ketjun päässä itsestään, vaan se kiinnitetään..
..korurenkaalla, joka taivutetaan korupihdeillä tiiviisti kiinni mihin
ikinä se halutaankaan kiinnittää. Tässä tapauksessa se yhdistää
lukkoa ja ketjua. Lisäksi korurengas kiinnittää ketjuun..
.. tuplakierteellä olevan metallirenkaan, joka toimii lukon
vastakappaleena. Myös pelkkä korurengaskin riittäisi
vastakappaleeksi, mutta avautumaton tuplakierre on pitävämpi.
Kun ketju on saatu peruspuolin kuntoon, kerätään
siihen kiinnitettävä materiaali ja aloitetaan tositoimet.
maaginen korurengas
Maaginen korurengas feat. kilkutin pujotetaan yhdestä
ketjun punoksesta läpi, kiristetään rengas kiinni ja voìla!
Ensimmäinen osa on kiinni. Mutta vasta ensimmäinen.
Saman kaavan toistaminen erikokoisilla kulkusilla
säännöllisen etäisyyden päähän toisistaan alkaa
muodostaa koruksikin nimettävää kokonaisuutta!
LOPPUTULOS:
Kieltämättä hieman kalevalakorumainen, eikö?
Aikaa tällaisen tekemiseen menee kokonaisuudessaan 15-20 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon käsi tärisee ja kuinka moni korun osanen kenkuttelee. Ja jos jälkeenpäin huomaa, että ketju on liian pitkä/liian lyhyt/koruosa muotoutuu tyhmästi rintalastaa vasten/mikään ei toimi, sotkun korjaamiseen voi mennä määrittelemättömän paljon aikaa.
Aasinsiltana vinkki: jos et ole intohimoinen korujen tekijä, jolta löytyy
a) aikaa
b) välineitä
c) kärsivällisyyttä
niiden tekemiseen, suo itsellesi lupa shoppailla silloin tällöin. Yleensä se käy myös taloudellisemmaksi, sillä korujen tekemiseen käytettävä aika on aina pois jostain muusta. Ja aikahan on rahaa, sanotaan.
Lanseeraan korumalliston virallisesti vasta ensi viikolla, sillä to-pe P-pas iskee ja yllättää Futuuri2009-messuilla Hämeenlinnassa - saa nähdä, jääkö mitään jäljelle!
- Essi
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Anna tulla!