2.12.09

Juustokakun tarina

Viimeviikkoinen, pannukakulta näyttävä juustokakkuni sai uteliaisuutta osakseen. Jaanpa kanssanne siis ohjeen, johon sovelsin hieman mielikuvitustani ja sain aikaiseksi jotain syömiskelpoista. Totta puhuakseni kakku oli parasta viime aikoina maistamaani. Muut juustoleivonnaiset ovat olleet joko liian liivatteisia, liian selvästi voinmakuisia tai liian ei-minkään-makuisia. Tästä yksilöstä taas ei rakennetta ja täyteläisyyttä puutu, m-m-mmm..



Alkuperäisessä ohjeessa pohjasta lienee tarkoitus tulla pullamainen, mutta juustokakkuun ei mielestäni sovi täyspehmeä pohja. Vähensin siis vehnäjauhojen määrää ja lisäsin keksejä, jotta syöjä saisi edes vähän purtavaa nautiskeluhetkeensä. Lisäksi maustoin juustomassaa sitrushedelmillä, sillä muuten kaakku olisi maistunut pelkältä vaniljatuorejuustolta. Pitemmän päälle sellainen käy tylsäksi - mikä tosin linjoja ajatellen on vain positiivista. No, linjoja ehtii aina miettiä huomenna. Tässä siis ohje parannuksineen päivineen!



Juustokakku (8 annosta)
Pohja: 100g voita / 100 g sokeria / 1 kananmuna / 100g / ½ pkt Digestive-keksejä + pari ruokalusikallista kaakaojauhetta
Täyte: 400g maustamatonta tuorejuustoa (Philadeplhia on hyvä) / 50-75g sokeria / 1 kananmuna / 2 keltuaista / vaniljatangon sisus kaavittuna / 2 rkl ranskankermaa / 1 rkl perunajauhoja, maizenaa tms / 1 tl raastettua sitruunankuorta / 2 tl raastettua appelsiininkuorta / tiraukset hedelmien mehua
Välineet: vatkain, kulhoja, raastinrauta, ruokamittoja, irtopohjallinen kakkuvuoka voideltuna



Pohjan valmistus: Vatkaa voi ja sokeri kuohkeaksi. Lisää muna edelleen vatkaten. Sekoita vaahtoon jauhot ja hienoksi murskatut digestivet. Kiedo taikina tiukasti kelmuun, laita hetkeksi jääkaappiin tasaantumaan ja jähmettymään. -- Painele taikina irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Tue reunat taivutelulla foliolla (en tehnyt tätä, minkä johdosta pohjani hieman lössähti). Paista pohjaa uunissa 175 asteessa 10-15 minuuttia. Poista foliotuet.
! Vinkki: korvaa osa Digestive-kekseistä pipareilla joulutunnelman luomiseksi!




pohja sellaisenaan ei vielä herätä luottamusta


Täytteen valmistus: Vatkaa kananmunat ja sokeri pehmeäksi vaahdoksi, lisää joukkoon muut täytteet. Surrauta seos tasaiseksi, maista ja mausta maun mukaan sokerilla tai sitruunalla/appelsiinilla. Juustoseoksen kuuluu olla melko mieto, mutta tärkeintä on hyvä maku. Muista, että pohja tuo kakun makuun paljon ryhtiä! Kaada täyte pohjan päälle ja paista n. 170 asteessa 45 min tai kunnes sisus ei tikulla kokeiltaessa tartu kiinni.


tältä täytteen tulisi suurinpiirtein näyttää


tältä kakun ei tarvitse valmiina näyttää -
hienostuneempi kullankeltainen on täysin okei ja jopa suotavaa





Kakun piristykseksi sille voi tehdä makean kastikkeen kyytipojaksi. Käytin ½ sitruunan ja appelsiinin
mehut tähän tarkoitukseen. Kiehautin mehut pienessä kattilassa, sekoitin mukaan ruokalusikallisen sokeria (hieman hunajaakin) ja lorautin sakeutukseksi mukaan perunajauho-vesi-seosta. Huom! Jos aiot käyttää perunajauhoja, muista kohtuus! Pienikin määrä sakeuttaa todella tehokkaasti. Suosittelen myös ottamaan kastikkeen liedeltä kun lisäät suurusteen. Maustaa kannattaa aivan oman makunsa mukaan: (maku)siirappi, vanilja tai eksoottisemmatkin mausteet sopivat hyvin, kunhan ei liioittele. Liikaa.





Lopulta ei auta kuin toivoa parasta ja syödä - tai itkeä ja syödä. Itse ensin söin, sitten itkin. Onneksi taistelen kolesterolitautia vastaan harrastamalla ajoittain liikunnallisia aktiviteetteja. Tänään esimerkiksi juoksin 500 metrin matkan linja-autoasemalle, sillä olin pahasti myöhässä. Loppuun terveiset edelleen hieman hengästyneeltä kiukkupussilta, joka melkein heitti järjestelmäkameransa seinään sen kiukutellessa kesken pahimman kiireen. Esinevahinkojen sijaan iskinkin itseäni mustekynällä sormeen.

Näihin tunnelmiin jätän blogini, sillä tämän  päivän omistan tyttöjen illalle, Helsingin yölle (preXmas-pippalot the Circuksessa, Kampissa) ja lyhyille yöunille. Vaihteeksi. Huomenna suuntaan Studia-messuille vaikka tiedänkin jo, mikä minusta tulee isona. Siitä lisää joskus lähempänä isoksi tulemistani.



Meikittömin pikkulauantaiterveisin,
Essi the "mitä? missä? milloin?"

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla!