1.3.10

Vireessä!

Jo on tullut koomattua. Jostain syystä koen viikonlopun auttamattomina lusmuamisaikoina enkä tajua, että pyhänäkin voi tehdä jotain hyödyllistä. Viime päivät olen pääosin nukkunut ja selannut tietokonetta potentiaalisten jälleenmyyjien toivossa (johan niitä on toistasataa löytynytkin) ja tehnyt laskelmia ja koittanut olla tekemättä koko ajan laskelmia. Jos en ole tehnyt laskelmia, olen joko tuijottanut televisiota, syönyt tai suunnitellut P-pas'n kesäpaitamallistoa eli varta vasten P-pas'lle teetettyjä paitoja.
 =
 ?
Tämä viikko lähti vauhdilla käyntiin aamuisten puheluiden jälkeen. Aloitin soittamalla Katajanokan huoltoon, joka välittää erästä 40-neliöistä kellarityötilaa. Vuokrailmoituksessa ei ollut kuvan kuvaa ja tietojakin hyvin niukasti, mikä luonnollisesti herätti mielenkiinnon. Hieman pahoitteleva ääni linjan toisessa päässä sai yllytyshullun innostumaan entistä enemmän. Tieto sitä, ettei tässä askeettiseksi kuvaillussa tilassa ole kuin yksi loisteputkivalaisin ja vesipiste ilman vessaa sai melkein sukat pyörimään jaloissa. "Kai siellä on kiviseinät?", kysyin, ja sain myöntävän vastauksen. Jos tämä ei ole minua ja P-pas'ta varten niin ei sitten mikään. Osaan jo sieluni silmin kuvitella vaihtoehtoisen valaistusratkaisun, simppelin ja kodikkaan sisustuksen karussa ympäristössä ja oman tekstiilinpainopisteen jossakin vapaassa sopessa. En nyt kuitenkaan saa innostua liikaa, sillä tila voi yhtä lailla olla aivan toivoton jopa minunlaiselleni ongelmanratkaisijaluupäälle.
 Toisen puhelun soitin paitapainoon, josta sain ilokseni kuulla krotti- ja totodica-paitojen juuri valmistuneen! Noudan ne huomenna kotiin odottamaan perjantaisia mallikuvauksia. Toisin sanoen Get Printed vol. 2 saapuu verkkokauppaan jos ei vielä perjantaina, niin viimeistään lauantaina! Mahtavaa!
Lisäksi olen hakenut yliopistoon, osallistunut äitini pakottamana Hämeen Sanomien lumiaiheiseen valokuvakilpailuun ylläolevalla Sibeliuspatsas-kuvalla, kiusannut pari tuntia kivoja tekstiilinmuotoilun opiskelijoita yrittäjätarinoillani (terkut mirkuille!) ja soittanut pari avartavaa puhelua tulliin ja verotoimistoon.  Kummassakin päässä vastasi hyväntuulinen ääni, ja sain taas todeta asioiden hoitamisen olevan harvinaisen hauskaa kun vallan innostuu!
Ihanaa viikon alkua!
Essi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla!