24.3.10

Suunnannäyttäjä vai hännänpää?

Viimeinen viikko on tuntunut jostain syystä energiaavievämmältä kuin mikään aikoihin. Takana on aivan mahtavia kokemuksia ja kohtaamisia, mutta pienen kisakunto on heikko. Osallistuin viikonloppuna Tulevaisuuden tekijät -yrittäjyystapahtumaan Oulussa, jonne reissaaminen oli jo kokemus sinänsä. Sieltä palattuani sain soimata itseäni huonosta valmistautumisesta kirjoituksiin - ruotsi ja matikka lukematta läpi. Olisin toki voinut priorisoida elämääni paremmin jo muutama viikko sitten, mutten ole maailman kauaskatseisin ihminen. Tästä syystä tiedostamaton stressi on kasaantunut sellaiseksi paineeksi, johon ei voi kuin reagoida uupumuksella ja jatkuvasti krapulaisella ololla. Nämä ovat hetkiä, jolloin kaipaisi kipeästi toimeliasta assistenttia, jotta kaikki huippusuunnitelmat saisi vietyä täysillä läpi. Arvelenpa kuitenkin, ettei assareiden aika ole vielä toviin. On vain nukuttava hyvät yöunet ja lähdettävä uuteen nousuun. Nuorena jaksaa.
Tahtoisin tarinoida ja turinoida P-pas'sta, mutta mitään tähdellistä kerrottavaa ei juuri nyt ole. Eräs todella suloinen korumallisto on saapumassa verkkokauppaan tämän kuun lopulla (sneek peakeja muutaman päivän päästä!) ja kesämallisto on valmistumassa hyvää vauhtia. P-pas-maailmassa toimitaan selkeästi muuta muotiteollisuutta hitaammin: Siinä, missä suunnittelijat lanseeraavat syysmallistonsa jo vuoden alussa, P-pas iskee kesäkuteet markkinoille H-hetkellä. Tulevaisuudessa voisi olla paikallaan tehdä vähän ennemmin kuin myöhemmin. Nyt, kun lukio on viimeisiä kirjoituksia myöten takana, voin todella keskittyä töihin ilman jatkuvaa huonoa omaatuntoa. Haasteensa soppaan tuo vain se, että P-pas'n lisäksi olisi eräs huomattavasti suurempi proggis, jota haluaisin - ja aionkin - lähteä vetämään suomalaisten luovilla aloilla toimivien, mahtavien tekijöiden kunniaksi. Eilen järjestetyssä Suomen elinvoiman lähteet -tilaisuudessa sain huomata, miten ajankohtaista on luoda uusia, repäiseviä tuulia ja puhaltaa ihmisiin innostavaa henkeä, jotta meillä olisi hyvä olla muulloinkin kuin juhannuksena ja humalassa. Ja juhannuksetkin tupataan viettämään humalassa.
Long story short: Olen vaihteeksi monen jännän äärellä, mikä on sekä inspiroivaa että kauhistuttavaa. Koska pelkäämällä on harvoin saatu mitään aikaan, ajattelin pitää kiinni innostani keksiä uusia kujeita ja toivon mukaan napata matkalleni mukaan mahdollisimman suuren määrän huipputyyppejä, jotka tuntevat samoin. Sinä olet aivan varmasti yksi heistä.

Kevätmielin,
Essi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Anna tulla!